Vinkkejä työnhakuun

 

Työnhaku ja työttömyys ovat varmasti yksi suomalaisten iltapäivälehtien suosikkeja puheenaiheina. Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2016 heinäkuussa 214 000, mikä oli 18 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste oli heinäkuussa 7,8 prosenttia eli 0,6 prosenttiyksikkö pienempi kuin edellisenä vuona. Miesten työttömyysaste oli 7,6 ja naisten 8,1 prosenttia. Tilastokeskus määrittelee työttömän sellaiseksi, joka on tutkimusviikolla työtä vailla, on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi vastaanottaa työtä kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, määritellään työttömäksi. Työttömiä ovat myös ne, jotka ovat työpaikastaan toisaiseksi lomautettu, joka käyttää täyttää edellä mainitut työnhaku- ja työnvastaanottokriteerit.

Aktiivinen ja passiivinen työnhaku

Työnhaku voidaan jakaa karkeasti aktiiviseen ja passiiviseen työnhakuun. Aktiivisella työnhaulla tarkoitetaan sitä, että työnhakija etsii säännöllisesti avoimia työpaikkoja eri lähteistä ja lähettää löytämiinsä paikkoihin hakemuksia. Passiivisella työn haulla tarkoitetaan, että henkilö ei etsi uutta työpaikkaa aktiivisesti, mutta on silti valmis vaihtamaan työpaikkaa tilaisuuden tullen.

Työnhaku vaatii pitkäjänteisyyttä

Työnhakuprosessi onkin hyvä aloittaa omien kiinnostuksen kohteiden, osaamisalueiden sekä vahvuuksien kartoittamisella. Tästä on suurta hyötyä aktiivisessa kuin passiivisessakin työnhaussa. Työnhaussa täytyy olla aktiivinen, sillä hakemuksia joutuu yleensä lähttelemään useita, ennen kuin tärppää. Määrä ei kuitenkaan korvaa laatua hakemuksissa. Joustavuus on avainsana, etenkin jos työkokemusta ei ole karttunut. Jos etsit vain tietynlaisia töitä, ohitse voi mennä muita hyviä ja potentiaalisia töitä. Kannattaa olla avoin kaikenlaisille töille. Periksiantamattomuus on hyve, sillä vaikka kaikki olisi kunnossa hakemuksessa ja CV:ssä, voi työpaikan löytymisessä kestää. Muista olla motivoitunut, vaikka paikka menisikin jollekin toiselle. Jo työhaastatteluun pääseminen on saavutus, sillä epäonnistuneestakin työhaastattelusta saa arvokasta kokemusta.

cv

Ansioluettelo kuntoon

Ansioluettelo on työpaikkaa hakiessa työnantajalle lähtetettävä kirjallinen dokumentti, joka sisältää tärkeimmät tiedot työnhakijan koulutus- ja työelämätaustoista. Ansioluettelosta ei kannata tehdä turhan pitkää, vaan poimi mukaan vain olennaiset asiat, jotka olisivat hyödyksi juuri kyseistä työpaikkaa hakieassa. Ytimekkyys on tärkeää.

Älä jaarittele hakemuksessa

Työhakemusta voisi kuvitella kirjalliseksi hissipuheeksi siitä, miksi sinä olisit juuri paras juuri tähän työhön. Työhakemus on tiivis, noin yhden A4:sen pituinen teksti, jossa tulkitaan ja täydennetään ansioluettelon tietoja. Työhakemus voi olla vapaamuotoisempi kuin ansioluettelo ja siinä voi tuoda persoonaa esiin. Hyvällä työhakemuksella voi erottua merkittävästi muista hakijoista.

Valmistaudu vastaamaan vaikeisiin kysymyksiin

Työhaastettelun perimmäinen tarkoitus on selvittää, kuinka hyvin hakija soveltuu tehtävään. Haastattelijat yrittävätkin yleensä saadahakijasta mahdollisimman paljon irti, jotta hän voi tehdä päätöksen saako hakija paikkaa vai ei. Haastattelijaa kiinnostaa tyypillisesti esimerkiksi ammatillinen tausta, ammatilliset tavoitteet, arvomaailma, osaaminen ja monesti myös motivaatio. Kannattaa kiinnittää huomiota omiin vuorovaikutustaitoihin, osaamiseen ja siihen, miten reagoit hankaliin kysymyksiin. Kannattaa ottaa selvää yrityksestä ja avoinna olevasta paikasta.

Työnhaku on aikaa vaativa prosessi ja se vaatii motivaatiota. Vaikka paikka menisi sivusuun, kannattaa pyrkiä olemaan pitkäjänteinen. Avoimuus ja pieni opportunistisuus ovat vain hyveitä työnhaussa.