Yksinkertaisuus on kaunista ja toimivaa

Tällä kertaa paneudumme kotisivujen maailmaan, tarkemmin ottaen niiden designien yleisimpiin ongelmiin jotka usein liittyvät niiden monimutkaisuuteen. Yksinkertaisesti ja ytimekkäästi sanottuna yksinkertaisuus on kaunista ja toimivaa, eikö vain? Kukapa haluaisi mennä etsimään tietoa tai palveluita kotisivuilta jotka on rakennettu niin monimutkaisesti, ettet edes tiedä oletko itse asiassa oikeilla sivuilla. Mitä yksinkertaisemmin sivut on rakennettu, sitä parempi. Tämä on hyvä pitää nyrkkisääntönä aina kotisivujen suunnittelua ja toteutusta varten.

On erittäin yleistä että kotisivujen kasvun myötä ne muuttuvat monimutkaisemmaksi ja vaikeaselkoiseksi. Tämä pystytään korjaamaan tai ainakin ehkäisemään sillä että sivut suunnitellaan jo alusta alkaen yksinkertaisella konseptilla. Navigaation sisälle voidaan rakentaa jatkoa varten vaikka millä mitalla sisältöä, mutta itse index eli etusivu, navigaatio, mahdolliset mainokset, header (sivun yläosassa oleva palsta jossa on usein joku sivustoa esittävä kuva ja yrityksen logo) on hyvä asetella ajatuksen kanssa, että ne ovat helposti löydettävissä, eikä niitä ole tuupattu minne sattuu ajattelematta lopputulosta.

Kun kotisivujen designia lähdetään suunnittelemaan, on hyvä ajatella asiaa kuluttajan eli vierailijan näkökulmasta (varsinkin jos kyseessä on markkinointitarkoitukseen tehdyt sivut). Kuluttaja haluaa hienot, yksinkertaiset ja toimivat sivut, voidaan siis puhua että vierailijat ovat erittäin vaativia. Onhan tämä ihan normaalia, halutaanhan sitä joka paikassa kunnollista palvelua ja yleisilmettä. Mietitään että Juuso niminen asiakas menee vierailemaan etsimänsä yrityksen sivuilla, mutta hän alkaa jo alkuvaiheessa katsastamaan kahteen kertaan tuliko hän oikeaan paikkaan? Yritys on teettänyt sivut jonkin lukiolaisen koulutyönä ja työnjälki on myös sen mukaista, yläpalkista ei saa erotettua firman logoa, navigaatiopalkki huutaa monimutkaisuuttaan (ei mitään logiikkaa) ja itse sisältöä on vaikea erottaa koko paketista. Useimmiten kun yritys tilaa kotisivut esimerkiksi mainostoimistolta, jälki on myös sen mukaista, mutta kyllähän se maksaa yllättävän paljon. Nykyään on erilaisia palveluita joilla voidaan itse kätevästi rakentaa sivut, designien pieniä detaljeja myöten. Jos luet artikkeliamme siinä tarkoituksessa että haetkin vinkkiä tuleville sivuillesi, suosittelemme sinua tutustumaan ohjelmistoon nimeltä WordPress (joka vaatii kyllä hieman osaamista jo ennestään). Jos et ole lainkaan perillä mitä esimerkiksi HTML / CSS / JS / PHP ynnä muut vastaavat ovat, suosittelemme sinua menemään jollekin palveluntarjoajalle jonka kautta saat tehtyä sivut edelleen vielä helpommin. Google avittaa tässä vaiheessa hakusanalla helpot kotisivut tai vastaavaa. Usein valmiilla kotisivupakettien tarjoajille (esim. kotisivukone) on satoja, ellei tuhansia valmiita design pohjia joista voit itse valita, ja tokihan näitä voi muokata sitten halunsa mukaan (kaikkien henkilökohtaisen osaamisen rajoissa).

Useat sivustot joilla on tuhansia kävijöitä päivittäin omaavat erittäin laaja-alaiset mainostuskampanjat ja tekevät tällä ruhtinaallisen kasan rahaa. Vierailetpa sitten millä tahansa isolla iltapäivälehden sivulla, löydät asiaa ja materiaalia niin paljon että silmiä kirvelee. Tähän päälle vielä kymmenet eri banneri mainokset jotka pyörittävät erilaisia animaatiota ja flasheja. Koko sivuston taustalla oleva iso mainos sekoittaa pakkaa entisestään. Eipä hätää, nämä kaikki turhuudet saa blokattua adblock nimiselle sovelluksella joka asennetaan Internet selaimesi lisäosiin. Se piilottaa kaikki mahdolliset mainokset ja kotisivujen selaamisesta tulee huomattavasti miellyttävämpää. Onhan toki ihmisiä jotka pitävät mainoksista ja hamuavat palveluiden sekä tuotteiden perässä juurikin niiden ansiosta. En kuitenkaan usko että nämä henkilöt eksyvät edes lukemaan tätä artikkelia, eli edellä mainittu adblock vinkki ei tule pilaamaan heidän elämäänsä.

 

Tässä olikin tämänkertainen artikkelimme, toivon mukaan sait siitä kipinää inspiraatioille. Toivotamme sinulle oikein hyvää päivän jatkoa!

 

WordPress on Internetin suosituin sisällönhallintaohjelmisto

Matt Mullenwegin ja Ryan Borenin kehittämä WordPress sisällönhallintaohjelmisto on niittänyt matkansa aikana aivan huikean suosion. WordPress eli WP on tämänhetkisistä vastaavista ohjelmistoista koko Internetin suosituin. Vuoden 2015 alussa teetetyn tutkimuksen mukaan lähes neljännes kaikista maailman suosituimmista Internet sivustoista käytti WordPress sisällönhallintaohjelmistoa. Voidaan siis puhua todella massiivisesta suosiosta.

Kehitys alkoi vuonna 2013 ja WordPressin syntyperä juontaa juurensa blogien maailmasta, sillä jo edesmennyt blogeja tuottanut b2/cafelog niminen palvelu on toiminut WordPressin innoittajana. b2/cafelogin pääkehittäjänä toimi Michel Valdrighi niminen henkilö, kiitokset hänelle loistavasta alustustyöstä, sillä ilman sitä WordPressiä ei ehkä olisi olemassa? Ja onkin mielenkiintoista miettiä, millä WordPress olisi korvattu jos sitä ei olisi koskaan kehitelty? Luultavasti jollain vastaavalla ohjelmalla, mutta voin kertoa kokemuksen syvällä rinta äänellä että tästä ei sisällönhallintaohjelmisto voi enää parantua. Eli kuten aiemmin jo mainitsinkin, WP on juontanut juurensa blogeista, se itse asiassa kehiteltiin alussa ainoastaan blogeja varten. Suurempien kotisivujen tekeminen haluttiin mahdollistaa laajan ohjelmistopalvelun avulla ja tästä kehittäjät saivatkin idean. Ohjelmiston potentiaalia haluttiin hyödyntää entisestään ja vuonna 2005 pääkehittäjä Matt Mullenwegin muiden kehittäjien avustuksella (Ryan Boren, Matt Mullenweg, Peter Westwood) alkoi viemään WordPressiä enemmän sisällönhallintajärjestelmän suuntaiseksi. WordPressiin lisättiin uusien versioiden myötä niin sanottuja staattisia sivuja sekä sen ympärille rakennettiin kokonaan uusi paneeli jonka kautta sivustoja voitiin rakentaa sekä päivittää. Mukaan otettiin myös lisäosien asennus mahdollisuus ja nykyään lisäosia (eli plugineja) on olemassa jo yli 36 tuhatta kappaletta. Voit käydä tutustumassa ja selailemassa näitä lukuisia plugineja WordPressin viraillisilla kotisivuilla: WordPress.org/plugins/. WordPress on käyttäjilleen täysin ilmainen, sitä kutsutaan niin sanotuksi avoimen lähdekoodin ohjelmistoksi. Useat lisäosat eli pluginit ovat kuitenkin maksullisia, sillä niitä työstää myös ulkopuoliset tahot. WP on koodattu PHP ohjelmointikielellä ja se käyttää MySQL tietokantaa pohjanaan. Aikojen saatossa ohjelmistossa on ollut puutteita vakauden ja toimivuuden suhteen, mutta nykyään WordPressin kehitys on jo niin pitkällä että ongelmia ei juurikaan enää ilmene.

Mitenkä tämä mielenkiintoinen ohjelmisto sitten toimii ja kuinka sen saa käyttöönsä? Useat web-hotelleja tarjoavat yritykset myyvät pakettina domainin ja FTP tilat joihin on jo valmiiksi asennettu WordPress ohjelmisto. Jos huomaat että web-hotellin hallintapaneelista ei kuitenkaan WP:tä löydy, sen voi asentaa erikseen lataamalla viimeisimmän version wordpress.org:sta, tarkemmat ohjeet asennukseen on saatavilla myöskin WP:n omilta sivuilta (englanniksi). Jos kaipaat asennusapua suomeksi, käytä Googlea, sieltä löytyy useampikin artikkeli asiaan liittyen. Kun WordPress on asennettu käyttövalmiiksi, sinun tarvitsee ainoastaan kirjautua hallintapaneeliin josta löytyy erittäin selkeät ohjeet kuinka sivustoa lähdetään rakentamaan. Valmiita sivupohjia on tarjolla tuhansittain joista voit valita mieleisesi. Pystyt rakentamaan sivuston vaivatta kuinka laajaksi haluat, oli kyseessä sitten yksinkertainen blogi, isompi foorumi, yksinkertainen markkinointisivusto yritykselle tai jotain muuta vastaavaa, onnistuu se vain muutamilla klikkauksilla. Kaikki lisäosat on valmiiksi rakennettu ja sinun ei tarvitse koskea itse lähdekoodiin lainkaan. Toki kaikkea voi muokata lähdekoodistakin, mutta tähän vaaditaan jo hieman enemmän osaamista. Jos siis olet ajatellut tekeväsi omat kotisivut tai blogin, suosittelen lämpimästi käyttämään WordPressiä. Se on vaivaton, helppo, ilmainen, suosittu ja vielä paljon muuta. Lisäksi se on optimoitu Googlen kanssa toimivaksi, sillä kaikki materiaali mitä sivuilta löytyy rekisteröityy myös Googlen hakukoneeseen, jolloin ihmisillä on helpompi löytää sivustollesi.

Informaatioarkkitehtuuri

Informaatioarkkitehtuuri tarkoittaa lyhyesti sitä, että verkkosivusto on rakennettu loogisesti niin että käyttäjä löytää tarvitsemansa tiedon nopeasti ja vaivattomasti. Käsitteenä se tarkoittaa myös tieteenalaa, joka tutkii kaikenlaisen informaation erilaista luokittelua ja organisointia, ja sen ultimaattinen tarkoitus on helpottaa internetin käyttäjien hakeman tiedon löytämistä, tällöin informaatioarkkitehtuuri on rakennettu onnistuneesti ja hyvin. Digitaalista informaatioarkkitehtuuria kutsutaan usein myös informaatiosuunniteluksi, ja käytännössä sitä käytetään verkkosivustojen sekä -palveluiden, ja niiden sisällön järjestelyn yhteydessä. Mutta kyseisellä käsitteellä saatetaan viitata myös muuhun kuin digitaaliseen julkaisun rakentamiseen, kuten esimerkiksi vaikkapa kirjaston järjestelyyn, kirjojen, lehtien sekä musiikin osalta.

Informaatioarkkitehtuurien yleisimpiin suunnittelijoihin kuuluvat pääasiassa graafiset suunnittelijat, ohjelmoijat, verkkopalveluiden kehittäjät sekä suunnittelijat, tekniset arkkitehdit ja käyttöliittymäsuunnittelijat. Jokaisella alan ammattilaisella on suuri merkitys halutun lopputuloksen saamiseksi. Kun esimerkiksi ohjelmoijat sekä palveluiden kehittäjät ovat saaneet työnsä jonkin sivuston arkkitehtuurissa valmiiksi, annetaan tässä vaiheessa usein paino graafikolle (tai graafikoille) jotka tekevät sivuston ulkoasusta miellyttävän ja näin ollen parantavat sivun mukavuutta käyttäjille huomattavasti. Olennaisia tukipilareita informaation saatavuudessa ovat esimerkiksi sivustolla sijaitsevan tiedon yksityiskohtainen luokittelu eri kategorioihin / asiayhteyksiin, sekä yksinkertaiset navigaatio- sekä hakuohjelmat. Tässäkin tapauksessa myös graafisella ulkoasulla on merkittävä osa kokonaisuuden valmiiksi saattamisessa, ja ideaalissa lopputuloksessa sivusto kuulostaa sekä näyttää samasta puusta veistetyltä.

Hankaluuksiksi informaatioarkkitehtuurien toteuttamisessa luetaan muun muassa informaation määrällinen jatkuva ja loputon kasvu, useat kulttuurilliset sekä yksilölliset erot ihmisten näkökulmissa ja niiden moninaisuuksissa, ja ennen kaikkea pysyä ajan hermoilla sekä kärryillä jatkuvasti päivittyvissä standardeissa.

Informaatioarkkitehtien tyypillisiä dokumentteja ovat esimerkiksi graafiselle suunnittelijalle tehdyt mustavalkoiset piirrokset tehtävän sivuston elementtien tärkeysjärjestyksestä, sisällysluettelot tekstimuodossa, esitysohjelmilla toteutetut sivustojen prototyypit sekä sivu- ja sisältökartat. Muodollista koulutusta alalle ei juuri vielä tänä päivänä ole, joten useammat itsensä kyseisiksi työntekijöiksi lukevat omaavat erittäin laajan ja moninaisen koulutustaustan. Kyseiseksi työksi lasketaan suunnittelun ja tekemisen ohella myös neuvottelijana toimiminen eri asioiden suunnittelijoiden välillä.

Myös sisällönhallinta on keskeinen osa tyypillistä informaatiosuunnittelua. Tällä tarkoitetaan tiedon sekä tiedostojen luomista ja lopullista tuhoamista, tai erittäin pitkäaikaista arkistointia. Tuhottavaksi tiedoksi luetaan yleensä vanhenevat, vesileimatut, jäljitetyt sekä yksityishenkilöille tarkoitetut tiedostot. Suurin osa kaikesta datasta ja tiedosta kuitenkin arkistoidaan, vaikkei niiden myöhemmälle tarpeellisuudelle ole minkäänlaisia takeita.

Normaaleimpia ongelmia tiedostojärjestelmien informaatiossa ovat usein käyttäjien itsensä tekemät muutokset, sekaannukset, samojen asioiden toisto sekä yleistymään päin ollut heikko turvallisuus. Tämän takia järjestelmiä kehitetään jatkuvasti eteenpäin, jotta lopulta päästäisiin siihen ideaaliin lopputulokseen, että informaatio on loogisesti järjestelty niin, että sisällöstä hyötyviä ei missään vaiheessa johdeta harhaan väärillä tai vanhoilla tiedoilla tai dokumenteilla. Sen takia sivustoihin halutut muutokset käytetään yleisesti niiden tekijöiden läpi, ja dokumentit sekä muut tiedostot ovat tarkoin suojattu, jotta kolmannet osapuolet pysty sekoittamaan asioita keskenään ja aiheuttamaan näin turhaa vaivaa.

Eli informaatiosuunnittelun aloituksesta haluttuun lopputulokseen on hyvin pitkä matka. Ohessa mainitsemani ongelmat ja epäkohdat normeissa ovat vain mainintoja sekä esimerkkejä, eli oikeasti tuotantoprosessi sisältää vieläkin enemmän mahdollisia vastoinkäymisiä. Tämän takia järjestelmällistä toimintaa pyritään kehittämään juuri siihen suuntaan, että internet-suunnittelu olisi myös tekijöilleen helposti omaksuttavissa ja tehtävissä. Usein on myös päädytty käyttämään ratkaisuna erilaisia järjestelmiä, jotka hoitavat itsessään kaikki epäkohdat ja tekevät halutut muutokset käyttäjäystävällisemmäksi käyttäjäpalautteen perusteella, jolloin itse informaatioarkkitehtuurista vastaavien ei tarvitse tehdä kaikkea työtä palveluiden sekä sivustojen ylläpitämiseksi. Loppujen lopuksihan kaikista tärkeintä on saada aikaan toimiva palvelu, joka on käyttäjäystävällinen, ja josta löytää vaivatta kaiken tarvitsemansa.

 

Sisällöntuotanto digitaalisissa julkaisuissa

Sisällöntuottajan rooli on nyky-yhteiskunnan työympäristössä on erittäin laajaksi kasvanut käsite henkilöstä joka sanan mukaisesti tuottaa sisältöä jollekin yritykselle tai organisaatiolle. Lyhyesti kuvailtuna sisällöntuottajat kirjoittavat yritysten julkisia lausuntoja ja päivittävät näiden sosiaalisen median kanavat, kirjoittavat blogi tekstejä sekä artikkeleita ja toimivat tarpeen mukaan niin valokuvaajina kuin graafikkoinakin. Esimerkkeinä esimerkiksi valaisinfirman sisällöntuottaja, joka matkustaa ympäri maata/maailmaa kuvaamassa yrityksen suunnittelemia ja toteuttamia valaisinratkaisuja, muokkaavat kuvat silmää miellyttäviksi ja myyviksi, kirjoittavat aiheesta blogi tekstin tai artikkelin, ja julkaisevat kyseisen kokonaisuuden yrityksen omassa blogissa / yrityksen omilla nettisivuilla sekä levittävät jutun sisällön kaikelle kansalle nähtäväksi. Toisena esimerkkinä mainittakoon vaikkapa mainostoimiston sisällöntuottaja, jonka tehtävän kuvaan kuuluvat muun muassa mainosten teko alusta loppuun, ulkopuolisen yrityksen (mainoksen maksajan) mielen mukaisesti ja yritystä mahdollisimman hyvin edustavaksi sekä myyväksi. Jälkeisessä esimerkissä on myös mahdollista, että työnkuva on jaettu kahtia erikseen mainoksen ulkoasun suunnittelevalle graafikolle, ja sisällöntuottaminen eli mainostekstin teko erikseen toiselle henkilölle.

Sisällöntuottaja myös kantaa täyden vastuun omista kirjoituksistaan, eivätkä esimerkiksi mielipidekirjoitukset yritysten nettisivuilla saati lehdissä kuulu sisällöntuottajan piiriin. Painetun lehden sisällöntuottajista mainittakoon sen verran, että työ käytännössä samaa kuin digitaalisen sisällöntuottajan, tässä tapauksessa vain käytetään Internetin sijasta printtilehteä. Vaikka työt ovatkin samanlaatuisia, ja usein yksi sisällöntuottaja saattaa tehdä töitä freelancerina sekä Internet julkaisuihin, että lehtiin, täytyy silti muistaa että työnkuvat eroavat suuresti tuottamiseen käytettävien ohjelmien sekä materiaalien osalta. Sisällöntuottajan kannattaa valita tekeekö työuraansa ennemmin vakituisena työntekijänä vai freelancerina. Vakituisilla työntekijöillä on taattu kuukausipalkka, kun taas freelancerina toimiessa välttää ne yritysten ns ”kuivat kaudet” jolloin itsensä voi työllistää jonkun muun yrityksen alaisena. Saattaa myös olla, että freelancerina tienaa paikoittain enemmän, mutta vaarana on aina se ettei välttämättä löydä työnantajaa, ja näin ollen vakituinen työpaikka on taasen parempi vaihtoehto. Kyseessä on siis hyvin hankala työ juuri siinä mielessä, että täytyisi osata seurata maailman tilannetta sen verran, että osaa valita itselleen sopivamman toimintamallin.

Työnkuvasta riippuen sisällöntuottaja joko päättää tai on ennalta päätetty, mistä hän kirjoittaa. Vasta siinä vaiheessa saattaa kohdata ongelmia kun tekstiä täytyy varsinaisesti ruveta kirjoittamaan. Sisällöntuottajan työssä on myös usein deadlinet, mutta tekstin syntymisen kanssa kannattaa ottaa aikansa. Kun inspiraatio kirjoittamiseen löytyy, kannattaa tekstiä kirjoittaa maksimissaan 3-4 tuntia, riippuen kirjoittajan resursseista. Näin koko tekstiä sitoo yhteinen punainen lanka ja tekstin yleinen rakenne pysyy paremmin kasassa, kun osaa ajoittaa tekemisen ja tauot hyvin. Teksti kannattaa myös tarkistaa kirjoitusvirheiden ja turhien toistojen varalta ennen kun sen lähettää oikolukijalle, joka lukee tekstin läpi, tarkistaa kieliopin ja tekee viimeiset tarvittavat yksityiskohtaiset korjaukset.

 

 

 

Sisällöntuotanto käsitetään usein kirjoittamisen muodossa, mutta se saattaa pitää sisällään paljon muutakin. Esimerkiksi useimmiten graafikot ovat sisällöntuottajan roolissa, sillä he tuottavat kirjaimellisesti sisältöä nettisivuille ja niiden julkaisuihin, pääasiassa kuvien sekä videoiden muodossa. Myös yrityksien sivujen ulkoasujen sekä logojen suunnittelu luetaan kuuluvaksi sisällöntuotannon piiriin. Myös sisällöntuottajina toimivat graafikot työskentelevät usein joko tunti- tai urakkapalkalla freelancereina. Tämä toimintamalli on sekä heille, kuvittajille että kirjoittajille usein hedelmällinen sen sisältämän vaihtelevuuden vuoksi.

Sisällöntuottajat vastaavat siis hyvin pitkälle siitä mitä kuluttajat näkevät nettisivuilla, oli se sitten tekstiä, kuvia, videoita, mitä ikinä. Hyvät sisällöntuottajat takaavat myös paikkansa yhteiskunnan rattaissa, sillä työnsä kunnolla osaavia alan ammattilaisia on huomattavasti vähemmän kuin pelkkiä kirjoittajia tai graafikoita. Työnkuva on siis laajempi kuin edellä mainituilla, ja näin ollen vaatii se yleisesti ottaen vielä enemmän vankkaa osaamista ja kattavaa koulutustaustaa.

 

Google on osa jokapäiväistä elämäämme

Tämänkertainen amdesign.fi artikkelimme kertoo hieman faktoja ja taustoja jättiläisestä nimeltä Google. Yhdeksi maailman suurimmista yrityksistä kasvaneesta Googlesta on tullut osa jokapäiväistä elämäämme. Nykyään Googlen liikevaihto on yli 60 miljardia dollaria ja henkilökuntaa talosta löytyy lähes 55 tuhatta ihmistä. Larry Page ja Sergei Brin nimiset kaverukset starttasivat vuonna 1996 eräänlaisen projektin, jonka ideana oli kehittää Internetissä tapahtuvia hakuja. Tästä Google sai alkunsa, he perustivat google.com nimisen web-osoitteen vuonna 1997 ja itse yhtiö perustettiin noin vuotta myöhemmin. Hakukone oli aluksi hyvin pieni, mutta se alkoi niittämään suosiota heti 2000-luvun alusta lähtien kun Page ja Brin päättivät alkaa myydä mainostilaa yrityksille google.com:iin. Yhtiö pääsi pörssiin jo vuonna 2004 jolloin yhden osakkeen arvo oli 85 dollaria, koko yrityksen arvoksi laskettiin noin 23 miljardia dollaria. Kuten kaikki tietää, Google on saavuttanut suosiotaan huimaa vauhtia ja kasvattaa sitä edelleen. Palvelut ovat laajentuneet hakukoneesta useisiin eri toimialoihin. Nykyään yrityksellä on esimerkiksi Google Analytics niminen ohjelmisto, jolla voidaan seurata erittäin tarkasti kävijöiden määrää eri sivustoilla tai palveluilla. Yksi suurin harppaus Googlella on ollut Google Maps niminen palvelu, jonka avulla voidaan hakea osoitteita ympäri maailmaa ja katsoa kuvia joita ympäri maapallon ajelevat Googlen autot ovat napanneet. Nykyään Google tarjoaa kuvia jopa Marsista sekä Kuusta, palvelut kantavat nimiä Google Mars ja Google Moon.

Google on kaiken muun lisäksi myös mukana puhelin bisneksessä. Vuonna 2007 oli puhetta että Google meinasi valmistaa oman älypuhelimensa joka olisi kantanut nimeä gPhone, kyseessä olisi ollut kilpailija kaikkien tuntemalle Applen valmistamalle iPhonelle. Tämä projekti ei kuitenkaan saanut tuulta purjeisiin, mutta ken tietää jos sellainen vielä joskus saadaan ilmoille? Google on kuitenkin saanut osansa älypuhelimien markkinaosuudesta, sillä he ovat lanseeranneet Nexus nimisiä puhelimia sekä taulutietokoneita joiden valmistusapuna ovat olleet isoja puhelinjättiläisiä kuten Samsung, HTC, Motorola, LG ja Asus. Nexuksessa käytetään Android käyttöjärjestelmää ja ne ovat saaneet erittäin hyvän vastaanoton ympäri maailmaa. Google osaa kyllä hommansa, ei voi muuta sanoa.

Päivittäin yhä useampi ja useampi ihminen sukeltaa Googlen palveluihin, tarjolla on kaikkien tuntema hakukone jota käytetään miljoonia kertoja päivittäin, Gmail sähköposti joka on tämänhetkisten tietojen mukaan se kaikista suosituin sähköposteista, Google Drive joka tarjoaa ilmaista tallennustilaa aina 15 gigatavuun asti, Google kääntäjä jonka avulla käännät kätevästi vierasta kieltä suomeksi (joskin käännös suomeksi on vielä hieman kehitteillä, sillä kaikkihan tietää että Suomen kieli ei ole se helpoin kaikkineen tavuineen ja päätteineen). Googlen tarjoamia palveluita on niin monimuotoisesti, että kaikkien niiden luettelointiin menisi monta tuntia. Maailma muuttuu päivä päivältä yhä teknisempään suuntaan ja on ollut paljon puhetta että tulevaisuudessa Google voisi kasvaa niin isoksi että se tulee olemaan osa kaikkea ihmisten tekemistä.

Googlella on ympäri maailmaa lukuisia eri palvelintiloja ja kokoluokaltaan ne ovat aivan käsittämättömän isoja. Meillä kotosuomessa Googlen palvelintila sijaitsee Haminassa entisen paperitehtaan tiloissa. Tilat otettiin käyttöön kesän jälkeen vuonna 2011 ja myöhemmin Google on ilmoittanut perustavansa myös toisen palvelintilan suomeen. Suomen runkoverkko ja tekninen osaaminen on niin hyvää että Google haluaa sijoittaa osan palveluistaan meille. Tuotteiden kehitykseen liittyvä yksikkö sijaitsee Oulussa joka perustettiin sinen vuonna 2010 ja Googlen ainoa toimipiste sijaitsee pääkaupungissamme Helsingissä joka avattiin vuonna 2006. Nykyään Suomen toimipisteen johtajana toimii Ari Ojansivu niminen henkilö.

Nyt olet perehtynyt hieman laaja-alaisemmin Googleen ja voitkin heittää pieniä tietoiskuja kavereillesi vaikkapa viikonlopun kunniaksi. Kiitos kaikille lukijoille ja hyvää päivän jatkoa!